lauantai 27. tammikuuta 2007

2. Käytön perusteet

Jokaisen Linuxia käyttävän on hyvä tietää muutamia perusasioita, jotka koskevat sellaisenaan kaikkia Linux-jakeluja.

Isot ja pienet kirjaimet

Linuxissa, toisin kuin Windows-järjestelmissä isot ja pienet kirjaimet erotellaan: Esimerkiksi:
passwd ja Passwd
ovat kaksi eri sanaa. Käyttäjätunnus on esim. aina kirjoitettava pienin kirjaimin.

Skandinaaviset merkit

Joissakin Linux-jakeluissa käytetään jo oletusarvoisesti UTF-8 -merkistöä. Suomessa käytetään kuitenkin tavallisimmin ISO Latin-1 merkistöä (myös Linux-jakelujen osalta). Skandinaaviset merkit aiheuttavat ongelmia vielä pitkään eri yhteyksissä, koska ohjelmat ovat usein anglo-amerikkalaista alkuperää.
Ole siis käyttämättä skandinaavisia merkkejä (äöå) silloin kun se ei ole välttämätöntä, esim. tiedostonimissä.

Kontrollimerkeistä ja näppäimistä

Ohjelmien kanssa käytetään usein kontrollimerkkejä:

Merkitään

Luetaan

^X

Control x

Kontrollimerkit tehdään:
1) Paina Ctrl-näppäin alas ja pidä se siellä
2) Napsauta haluttua näppäintä
3) Vapauta Ctrl-näppäin
Käytettävästä päätteestä/pääteohjelmasta/näppäimistöstä riippuu miten jotkut muut merkit saadaan aikaan. Huomaa, että yleensä Windowsin telnet-ohjelmissa CTRL-merkit on ohjattu Unix-koneelle. Täten esim. em. Control x ei tarkoita normaalia Windowsin Edit/Cut -komentoa jne.

Finnish-Howto -dokumentaatio <URL: http://www.arska.org/finnish-howto/html/> selittää merkistöjen ja näppäinten saamisesta kohdilleen suomalaisittain.

Komentotulkki = Shell (= kuori)

Kun kirjoitat komennon päätteellesi/pääteohjelmallesi, jokin komentotulkki tulkitsee sen ja kutsuu haluamaasi ohjelmaa. Komentotulkki eli shell on käyttäjän ja käyttöjärjestelmän ytimen välissä oleva:
  • Komentojen tulkki
  • Korkean tason ohjelmointikieli (Shell skriptit)
Komentotulkkeja on erilaisia. Linux-järjestelmät sisältävät yleensä useita tulkkeja. Yleisimät ovat:
  • sh Bourne shell, Hyvät ohjausrakenteet, löytyy jokaisesta Unix-toteutuksesta -> Erittäin suositeltava Shell-scripteihin.
  • tcsh on kehittynyt ja ehkä eniten käytetty C-kielen piirteitä omaava shell. Lähtöisin C Shellistä (csh)
  • bash (Bourne again shell) on FC1:n oletusshell. Tämä on kehitetty Bourne shellistä (sh)
  • zsh
Tulkit ovat perusidealtaan samanlaisia. Tulkin valintaan vaikuttaa käyttäjien henkilökohtaiset mieltymykset. Koska unixeissa on mahdollista käyttää erilaisia komentotulkkeja ja muokata niitä vapaasti, niin unix-ympäristöt voivat näyttää hyvinkin erilaisilta.
Käyttäjän oletustulkki määrätään /etc/passwd -tiedostossa, jota vain root-käyttäjä voi editoida. Käyttäjä voi kuitenkin ladata esim. jokaisen istuntonsa aluksi jonkin saatavilla olevista tulkeista kirjoittamalla yksinkertaisesti halutun tulkin nimen komentona:
bash$ tcsh
tcsh%
Kun puhutaan Linux-komennoista, tarkoitetaan tietyn komentotulkin komentoja. Tässä oppaassa käsitellään ensisijaisesti bashin komentoja. Hyvin monet komennot toimivat sellaisinaan muissakin tulkeissa.

Komennoista ja niiden antamisesta

Unixin komennot ovat lyhyitä (1 - 3 kirjainta). Komentoja ei voi lyhentää. Komennon rakenne on:
komento [-optiot...] [parametri...]
Hakasulkeissa oleva kenttä (hakasulkeineen) korvataan komennossa vastaavalla rakenteella. Hakasulut kentän ympärillä tarkoittavat, että kenttä ei ole pakollinen ja se voi puuttua kokonaan. Kolme pistettä (...) tarkoittavat, että ko. kenttiä voi olla useampia. Esim:

opeta oppilasta

opeta on komento, oppilasta on parametri

opeta -l oppilasta

-l on optio, joskus myös "vivuksi" kutsuttu

opeta -l -h oppilasta omatoimiseksi

2 optiota, 2 parametria


Parametrina on usein esim. tiedoston nimi. Optioilla ohjataan/muutetaan komennon toimintaa. Ne ovat usein:
  • yksikirjaimisia
  • "-" -alkuisia
  • sijaitsevat ennen mahdollisia parametreja
Optioon voi liittyä myös arvo, joka annetaan välittömästi option jälkeen:
  • Esim -n parantainen tai -nparantainen
Optioiden rakenteessa on eroja komentojen välillä. Optioita voidaan joissakin tapauksissa yhdistää. Esim. seuraavat komennot toimivat samalla tavalla:
        ls -la          ja      ls -l -a 
Optioiden ja siihen liittyvien arvojen käsittely on myös tapauskohtaista. Arvo on joskus kirjoitettava heti option jälkeen, joskus on jätettävä yksi välilyönti. Tarkat ohjeet komennon toiminnasta löytää yleensä manuaalista man-komennolla:
man komento

Tiedostojen nimeämisestä

Vaikka tiedostojen nimiin kelpaavat lähes kaikki merkit ( ei / ), on hyvä käyttää vain kirjaimia a-z, A-Z (ÄÅÖÜäåöü eivät ole järjestelmän mielestä kirjaimia), numeroita sekä esimerkiksi merkkejä _,- , : ja .
Tiedoston nimi on:
  • Yksiosainen. Se ei sisällä pisteellä erotettavaa tarkenninta DOS-tiedostojen tapaan (config.sys), vaan piste tulkitaan tiedoston nimen osaksi.
  • Tiedostojen versionumeroita ei ole, Uuden samannimisen tiedoston luonti hävittää edellisen tiedoston. Jos tiedoston nimi alkaa pisteellä, on se useissa komennoissa erikoisasemassa. Esim. ls-komennolla se ei näy ilman eri optiota (-a).
Esimerkkejä tiedoston nimistä:
        ari
Ari
linux-opas-1.1.1998
joku-pakattu.tar.gz
.piste_alkuinen_erikoistiedosto

Komentorivin käsittely

  • backspace, nuolinäppäimet toimivat normaalisti
  • Kursorin ei tarvitse olla rivin lopussa ENTERiä painettaessa
  • Nuoli_Ylös ja Nuoli_Alas -näppäimillä voi aiemmin annettuja komentoja selata ja muokata
  • Tiedostonimien ja komentojen täydentäminen
    • Komennosta tai tiedostonimestä voidaan kirjoittaa niiden alku ja painaa TAB-näppäintä, jolloin komentorivi täydentää mahdollisen komennon tai tiedosto/hakemistonimen. Tämä säästää kirjoitusvaivaa.
    • Jos annettu alku kuuluu useampaan komentoon tai tiedostonimeen, saadaan toteutuksesta riippuen lista vaihtoehdoista (Joskus vaatii ^D), jonka jälkeen valintaa voi tarkentaa kirjoittamalla lisää merkkejä.
    • Esimerkki: Jos käyttäjän kotihakemistossa on vain yksi p-alkuinen alihakemisto nimeltään public_html sinne voidaan siirtyä kirjoittamalla cd, välilyönti ja sarkain ENTER:

      home/ara/$ cd p<TAB>
      home/ara/$ cd public_html<ENTER>
      home/ara/public_html$

      MUUTAMIA KONTROLLEJA KOMENTORIVIN KÄSITTELYYN

^C

keskeytä komento

^Z

pysäytä komento (suspend), takaisin ajoon: fg

^A

kursori rivin alkuun

^E

kursori rivin loppuun

TAB

täydennä komento tai tiedostonimi

Yhteyden avaaminen, sulkeminen ja salanan muuttaminen

Linuxx-järjestelmissä jokaisella käyttäjällä on henkilökohtainen tunnus ja sitä vastaavaa salasana. Linux-koneeseen voidaan olla yhteydessä joko:
  • Linux-koneen konsolilta (Kuten PC-mikron käyttö , jolloin keskusyksikkö, näyttö, näppäimistö, ... ovat samassa paikassa.
  • Pääteistunnolla paikallisverkosta, ..., Internet-verkkosta
    • käyttäen tyhmää päätettä ( vain näppämistö ja näyttö )
    • käyttäen erilaisissa käyttöjärjestelmissä olevia pääteohjelmia (telnet, rlogin, ssh, xterm ... )
  • X-istunnon avulla konsolilta tai etätyöasemasta, joka kykenee ajamaan X-palvelinta.

Pääteyhteys ssh:llä etäkoneeseen

  • telnet turvattomana korvattu ssh:llä
  • Linux-jakeluversiot sisältävät OpenBSD:n OpenSSH-ohjelmiston, joka sisältää sekä palvelin- että asiakasohjelmiston pääteyhteyksiä varten.
  • ssh-komento käynnistää OpenSSH-ohjelmiston SSH-asiakasohjelman
Esimerkkejä

Otetaan yhteys palvelimelle kone.dom.invalid käyttäjätunnuksella tunnus. Molemmat esimerkit toimivat samoin. Ensimmäisessä vaihtoehdossa käytetty optio on -l (äl):
$ ssh -l tunnus  kone.dom.invalid $ ssh tunnus@kone.dom.invalid 

Tekstipäätteen käyttö Windows-järjestelmässä

Eräs paljon käytetty tekstipäätteen ominaisuudet ja ssh:n hallitseva asiakasohjelma on PuTTY http://www.chiark.greenend.org.uk/~sgtatham/putty/.
PuTTYn asentaminen tapahtuu yksinkertaisesi tallentamalla (imuroimalla) Windows-järjestelmääsi sopiva versio (yksi tiedosto) ohjelman verkkosivuilta. Käynnistäessäsi ohjelman syötetään haluamasi koneen tiedot:
  • Host Name (or IP Address) -kohtaan Linux-palvelimesi IP-numero tai nimi
  • valitsemalla Protocol: -kohdassa SSH.
  • Lopuksi napsautetaan Open-painiketta.

Pääteyhteyden sulkeminen

logout

Päätetään istunto eli suljetaan yhteys. Kirjoita komentokehotteeseen:
$logout

exit

Lopettaa komentotulkin suorituksen. Toimii kuten logout, jos sinulla on "viimeinen" komentotulkki käynnissä. Kirjoita komentokehotteeseen:
$exit
  • Joskus yhteys ei katkea. Ilmoitus saattaa tulla esim. pysäytetyistä töistä there are stopped jobs... tms. Hoida työsi loppuun tai anna exit tai logout -komento välittömästi uudestaan.
  • Huom! Varmistu, että yhteytesi todellakin katkeaa, muuten kuka tahansa pääsee käsiksi tiedostoihisi, sähköpostiisi jne.

Salasanan muuttaminen: passwd-komento

  • passwd-komento
  • Jokainen Linux-järjestelmän käyttäjä tarvitsee käyttäjätunnuksen ja salasanan.
  • Eri järjestelmät vaativat salasanoilta erilaisia ominaisuuksia siten, ettei salasana olisi helposti arvattavissa.
Nykyisellään salasanan on syytä täyttää mm. seuraavia ehtoja, vaikka käyttämäsi järjestelmä ei niitä varsinaisesti vaatisikaan:
  • Salasanan pituus vähintään 8 merkkiä, mielellään pitempi.
  • Ei tule muistuttaa mitään selväkielistä sanaa
  • Käytä vain kirjaimia a-z ja A-Z, numeroita tai joitakin erikoismerkeistä .- ! " # $ % & / ( ) = + ?.
  • Jotkin järjestelmät erityisesti vaativat käyttämään salasanassa nk. laajaa merkkivalikoimaa eli pienten kirjainten lisäksi vähintään yhtä isoa kirjainta, numeroa tai jotakin erikoismerkeistä.
  • Älä käytä kaksoispistettä salasanassasi, koska tällöin salasanaa ei voi vaihtaa. Erikoismerkkienkin käytössä kannattaa käyttää tervettä harkintaa, koska joissakin käyttöolosuhteissa tietyn merkin tuottaminen näppäimistöltä voi olla hankalaa.
  • Salasana on helppo muistaa edellä mainituista vaatimuksista huolimatta.
  • Eräs hyvin muodostettu salasana Tonavan sivujoet (Iller, Lech, Isar, Inn, Drava, Sava, Morava, Tisla ja Prut) ulkoa osaavalle 188,5 cm pitkälle kunnon kansalaiselle voisi olla:

    Il1Le8Is8In5

    jossa neljän ensimmäisen sivujoen nimestä on otettu kaksi ensimmäistä kirjainta pareittain (Il, Le, Is, In) ja näiden kirjainparien loppuun on sijoitettu pituuteen kuuluvat numerot. Edellinen salasana on hyvä edellyttäen, että kenelläkään ei ole aavistustakaan henkilön käyttäneen tällaista tekniikkaa salasanojensa muodostamisessa.
Salasanaa vaihdettaessa kysytään vanha (vaihtohetkellä voimassa oleva) salasana ja uudeksi salasanaksi aiottu sana varmuuden vuoksi kahteen kertaan. Huomaa, että kirjoitetut (vanha ja uusi) salasanat eivät tule näkyviin!
$ passwd Changing password for user ara. Changing password for ara (current) UNIX password: New password: Retype new password: passwd: all authentication tokens updated successfully. $

Monet järjestelmät eivät salli uuden salasanan muistuttaa liikaa vanhaa salasanaa. Tästä tulee ilmoitus:
BAD PASSWORD: is too similar to the old one


torstai 25. tammikuuta 2007

1. Linux - Yleistä

Linux on vapaa (free) Unixin kaltainen yleinen käyttöjärjestelmä useisiin erilaisiin tietokoneisiin.

Linux-käyttöjärjestelmä on yhä suositumpi sekä palvelin- että työasemaympäristönä. Käyttö on levinnyt akateemisesta maailmasta voimakkaasti myös yrityksiin ja koteihin. Linux onkin nykyisellään vastaansanomattomasti varteenotettava käyttöjärjestelmävaihtoehto monenlaisiin tietojenkäsittelytarpeisiin.

Tässä oppaassa käsitellään yleisesti Linux-järjestelmän käyttöä ja ylläpitoa. Tämän SuSE Linux 9.1 -ympäristöä käsittelevän oppaan tietoja
voidaan soveltaa mihin tahansa Linux-ympäristöön. Koska Linux on eräs Unix-toteutus (Unix-muunnelma), niin monet asiat pätevät sellaisinaan myös useisiin Unix-ympäristöihin.

SuSE = "Software und System-Entwicklung" = "Software and System Development"

Opas on keskeneräinen "SuSetuksen" osalta. Monet esitetyt asiat on testattu Fedora Core 1 -linuxissa.

Unix?

AT & T Bell Labs:in noin 1969-1970 kehittämä osituskäyttöjärjestelmä useille erilaisille tietokoneille.
Kaikkien Unix-toteutusten tyypillisimpiä piirteitä ovat:
  • Hierarkinen, yhtenäinen tiedostojärjestelmä (Ei levyasematunnuksia)
  • Syöttö- ja tulostustiedon uudelleenohjaus
  • Putket
  • Tehokkaat ja jossakin mielessä vaikeakäyttöiset työkalut.

Unix-haarat

Unix on "monikko", joten ei ole olemassa yhtä "standardi-unixia". Unix-määrittelyistä on eroteltavissa kaksi päähaaraa, vaikka eri valmistajat ovat aikojen kuluessa lisänneet järjestelmiinsä ominaisuuksia molemmista. Vuonna 1988 AT&T ja Sun päättivät kehittää System V:tä yhdessä. Vastauksena tälle HP:n, DECin ja IBM:n johdolla kehitettiin OSF/1-määrittely, joka onkin jäänyt standardien määrittäjän rooliin.

BSD

System V

BSD (1977)

Version 7 ( 1979)

4.2 BSD (1984)

System III ( 1982)

4.3 BSD (1985)

System V.2 (1984)

4.4 BSD (1993)

System V.3 (1986)

System V.4 (1988)

Eri Unix-määrittelyt ja toteutukset

-

  • SunOS on SUNin valmistama tunnetuin BSD-pohjainen järjestelmä toistaiseksi.
  • DEC OSF/1: Digitalin Unix
  • AIX: IBM:n System V:een perustuva järjestelmä
  • HP-UX: HP:n Unix
  • Solaris: Sunin System V-versio ( Ks. SunOS)
  • IRIX: Kehittynyt BSD:stä kohti System V -ominaisuuksia.
  • SCO UNIX: Santa Cruz Operation Unix. Tämä Unix sisältää ehkä kaikkein eniten omia muista poikkeavia ratkaisuja.
  • Linux on alunperin Intel-prosessorille tarkoitettu "unix-järjestelmä". Pohjimmiltaan BSD-tyyppinen. Linux tarkoittaa itse ydinosaa eli kerneliä ja laajemmin ymmärrettynä eri lähteistä tulevaan ilmaisten ohjelmien kokonaisuuteen. Vaikka tällainen linux onkin kasattavissa varsin vapaasti, käytännössä eri levittäjät kasaavat omia kokonaisuuksia, jakelupaketteja, distribuutioita eli "distroja".
Unixin eräs suurimmista ongelmista onkin hajanaisuus, joka johtuu laitteistovalmistajien eroavaisista Unix-toteutuksista. Lisäksi Intelin prosessoreiden nopea kehitys on ollut eduksi MS Windows -palvelinjärjestelmille. Unix-toteutuksista Linux on hyötynyt eniten Intelin prosessorikehityksestä.


Linux on noussut tämän hetken merkittävimmäksi Unix-toteutukseksi. Uhkana on Unixin tapaan hajautuminen erilaisten tasavahvojen jakeluversioiden vuoksi!

Linuxin jakelupaketit = distribuutiot = "distrot"

Yleensä tietyllä Linuxilla tarkoitetaan
  • käyttöjärjestelmän ydintä eli kerneliä ja
  • mukana seuraavaa lähes yksinomaan ilmaista ohjelmakokonaisuutta
Tällainen linux on kasattavissa tietenkin hyvin vapaasti. Käytännössä ajan tasalla pysyvän kokonaisuuden kasaaminen eri lähteistä on työlästä. Tietyt tahot kasaavatkin omia linux-kokonaisuuksia eli nk. jakelupaketteja eli distribuutioita eli distroja, joita jaetaan joko ilmaiseksi Internetin välityksellä tai maksullisina CD-ROMmeina ohjekirjoineen jne.
Tällaiset distribuutiot sisältävät:
  • Tietyn linuxin kernelin
  • Ilmaisohjelmien kokonaisuuden
  • Joskus mukana on kaupallisiakin ohjelmia
  • Distribuution asennusohjelma
  • Pakettien ( ohjelmien ) hallintasysteemi. Esim. RedHatin RPM ja Debianin DPKG
Tämän hetken suosituimmat (suluissa viimeisin versio ja paketointisysteemi) levityspaketit ovat:
  • Red Hat Enterprise Linux (3, rpm) / Fedora Core 3 (rpm)
    • Red Hatin tuotekonseptissa tapahtui muutos vuoden 2003 loppupuolella: Red Hat ei tarjoa perinteistä Red Hat Linux -jakelua enää entiseen malliin.
    • Red Hatin kaupalliset tuotteet ovat nimellä "Red Hat Enterprise Linux" (RHEL) ja siitä on saatavilla versiot
      • työasemiin: Red Hat Enterprise Linux WS
      • pienpalvelimiin: Red Hat Enterprise Linux ES
      • isoihin palvelimiin: Red Hat Enterprise Linux AS
    • Fedora on Red Hatin sponsoroima ja Red Hat -yhteisön tukema open source -projekti, mutta Red Hatin tukema (supported) se ei ole. Fedora toiminee eräänlaisena beta-versiona RHEL-tuotteille.
    • RHEL maksullinen kunnon tuen kanssa (esim. nopeat päivitykset). Saa vapaastikin, mutta päivittäminen ongelmallista.
    • RHEL/Fedora lienee suosituin jakelukombinaatio, viimeinen näkemäni tilasto kertoi Red Hatilla olevan enemmän peittoa kuin 5:llä seuraavalla jakelulla yhteensä.
    • Fedoran päivitykset ovat olleet ainakin aluksi ihan järkevällä aikataululla saatavilla

    • Voidaan sanoa myös: Fedora Core 1 on uusi nimi Red Hat Linuxille. Eli Fedora Core 1 = Red Hat Linux 10
    • Käyttämäsi Red Hat/Fedora Linuxin version näet tulostamalla tiedoston /etc/redhat-release sisällön esim:

      # more /etc/redhat-release
      Fedora Core release 1 (Yarrow)
  • Debian (3.0r4, dpkg)
    • Oma vankka kannattajakuntansa. Hitain päivityssykli: Nk. stable-versioissa on vain hyvin testattuja (ja täten vakaita) ohjelmistoja -> Uusimpia ohjelmistoja/ominaisuuksia ei ole.
  • SuSE (9.2. rpm)
    • Red Hatin kanssa samoilla linjoilla, Asennukseen ja järjestelmän ylläpitoon omia kannattajakuntansa "rakastamia" työkaluja (mm. YaST). Ehkäpä keskimäärin hieman enemmän viimeisimpiä ohjelmistoja/ominaisuuksia tarjolla.
    • Koko levityspakettia ei saa verkosta suoraan CD-imageina. FTP:llä asennushakemistot toki imuroitavissa.
    • Käyttämäsi SuSE Linuxin version näet tulostamalla tiedoston /etc/SuSE-release sisällön esim:

      # more /etc/SuSE-release
      SuSE Linux 9.1 (i586)
      VERSION = 9.1
  • Mandrake (10.1, rpm)
    • Red Hatin "johdannainen" muokattuna kaikilla mahdollisilla uusimmilla ohjelmistoilla ja ominaisuuksilla. Tämän vuoksi monet pitävät tätä melko epävakaana.
    • Mandraken sivulta löytyvä versio markkinaosuuksista (vuosi 2001 ensimmäinen neljännes): http://www.linux-mandrake.com/en/
Lisää distribuutioita ja informaatiota niistä löytyy mm. osoitteesta:

Linuxin kernelit

Linuxin distribuutioiden versionumerointi ON ERI ASIA kuin linuxin ytimen eli kernelin versionumerointi. Tällä hetkellä
  • Tuotantoversioiden viimeisin (The latest stable) versio on 2.6.10
Tuotantokäytössä kannattaa käyttää vain siihen tarkoitettuja kerneleitä! Viimeisimmät kernelin versiot voit tarkastaa (ja samalla mahdollisesti ladata) osoitteesta http://www.kernel.org/
Kernelin versio selviää komenolla:
uname -a


Linux ja GNU GPL

GNU = Gnu's Not Unix
GNU GPL = GNU General Public Licence = GNU Copyleft
GNU copyleftillä suojataan Linuxin lähdekoodia. Tiivistetynä GNU copyleft:
  • Kaikki lähdekoodit vapaasti saatavilla
  • Lähdekoodiin saa tehdä muutoksia
  • Muutettujen versioiden lähdekoodi on oltava vapaasti saatavilla

    -> Tehtyä muutosta ei voi suoraan hyödyntää kaupallisesti
Kaupallisesti linuxia voi hyödyntää:
  • Välittämällä ilmaista sisältöä eli lähdekoodia esim. CD-ROMille painettuna ( Sisältöä voidaan siis kopioida vapaasti )
  • Rakentamalla ja asentamalla linux-järjestelmiä kaupalliseen käyttöön muuten hyödynnettäviksi esim. WWW-palvelin, postipalvelin jne.
Koska GNU-projekti on vanhempi kuin linux, se sai alusta alkaen runsaasti käyttöönsä ilmaisia GNU-ohjelmia.

Yksi painavimmista syistä Linuxin erittäin nopeaan kehitykseen on nimenomaan GNU GPL!

Laitevaatimukset Linuxin asennukseen

SuSE 9.1

Minimi (KDE/GNOME-työpöytäympäristöillä)

Prosessori

Pentium 400MHz

RAM

256 M ->

Kiintolevy

2,0G ->

On suositeltavaa rakentaa tuotantokäyttöön tulevan linuxin laitealusta jo jonkin aikaa käytössä olleelle ei-eksoottiselle tekniikalle!
Jakelupakettien tekijöillä ja riippumattomilla tahilla on hyviä ohjeita tuetuista laitteistoista esim.

Linuxin vahvuudet ja levinneisyys

Tällä hetkellä jokainen IT-alan ammattilainen tietää, että Linux on varteenotettava unix-vaihtoehto osana/lisänä minkä tahansa yrityksen tietojenkäsittelyjärjestelmää. Viisaimmat eivät näekään linuxia totaalisena joko/tai vaihtoehtona MS Windows -palvelinjärjestelmille, vaan valitsevat sopivimpia ja kustannustehokkaimpia komponentteja kartoitettuihin käyttötarpeisiinsa ja resursseihinsa nähden.
Erityiset vahvuudet:
  • Internet ominaisuudet (ja kaikki ilmaisia)
    • WWW-palvelin -alustana (Esim. ilmainen Apache)
    • Postipalvelimena (sendmail, postfix, qmail, procmail, fetchmail, pop3, imap4 -mahdollisuudet)
    • News ja Ftp -palvelin
    • Ohjelmallinen kevyt reititin, Nimipalvelin
    • ...
  • Netbios -verkon palvelimena ( Samba ), Esim. levyn ja kirjoittimen jakaminen Windows-työasemille
  • Ilmaisuus ja asennettavuus tarvittaessa huokeaan PC-mikroon
Heikkoudet:
  • Toimisto-ohjelmien puute on vaivannut pitkään, mutta OpenOffice on ylittänyt kriittisen pisteen laadussa jo joitakin aikoja sitten.
  • Käyttö lienee joiltakin osin vieläkin hankalaa tavallisen käyttäjän näkökulmasta
Suuntaus on ollut kuitenkin asennuksen ja käytön helpottamiseen. Myös toimistosovellukset kehittyvät vauhdilla. Linux on saanut myönteisiä signaaleja viime aikoina niin monilta eri tahoilta, ettei niitä kannata edes listata. Tuoreimmat Linuxiiin liittyvät uutiset löytyy helpoimmin LinuxWeeklyNewsistä: http://www.lwn.net/ ( Esim. vuoden 1999 uutiset suoraan: http://www.lwn.net/1999/features/Timeline/ )

Ensimmäinen julkaistu linux

* Lokakuu 1991, Versio: 0.02

Linux-järjestelmien lukumäärä

* Tutkimusyhtiö IDC:n mukaan uudet palvelinten "käyttöjärjestelmälisenssien" osuudet vuonna 2000 olivat seuraavia:
o Microsoft: 41 %
o Linux: 27 %
o unix-muunnelmat: 13,9 %
o Novell Netware: 13,8 %

Windows-järjestelmien käyttöaste (HS 8.2.2004)

* Työasemissa 90%
* Palvelimissa 65%

Linuxin käyttöaste eri domaineissa Web-, news- ja FTP-palvelintehtävissä

* http://www.leb.net/hzo/ioscount/index.html

Apache käytetyin Web-palvelin

* Netcraftin ( www.netcraft.com/survey ) mukaan yli 60% Internetin julkisista Web-palveluista käyttää Apachea.

Lisätietoa