torstai 25. tammikuuta 2007

1. Linux - Yleistä

Linux on vapaa (free) Unixin kaltainen yleinen käyttöjärjestelmä useisiin erilaisiin tietokoneisiin.

Linux-käyttöjärjestelmä on yhä suositumpi sekä palvelin- että työasemaympäristönä. Käyttö on levinnyt akateemisesta maailmasta voimakkaasti myös yrityksiin ja koteihin. Linux onkin nykyisellään vastaansanomattomasti varteenotettava käyttöjärjestelmävaihtoehto monenlaisiin tietojenkäsittelytarpeisiin.

Tässä oppaassa käsitellään yleisesti Linux-järjestelmän käyttöä ja ylläpitoa. Tämän SuSE Linux 9.1 -ympäristöä käsittelevän oppaan tietoja
voidaan soveltaa mihin tahansa Linux-ympäristöön. Koska Linux on eräs Unix-toteutus (Unix-muunnelma), niin monet asiat pätevät sellaisinaan myös useisiin Unix-ympäristöihin.

SuSE = "Software und System-Entwicklung" = "Software and System Development"

Opas on keskeneräinen "SuSetuksen" osalta. Monet esitetyt asiat on testattu Fedora Core 1 -linuxissa.

Unix?

AT & T Bell Labs:in noin 1969-1970 kehittämä osituskäyttöjärjestelmä useille erilaisille tietokoneille.
Kaikkien Unix-toteutusten tyypillisimpiä piirteitä ovat:
  • Hierarkinen, yhtenäinen tiedostojärjestelmä (Ei levyasematunnuksia)
  • Syöttö- ja tulostustiedon uudelleenohjaus
  • Putket
  • Tehokkaat ja jossakin mielessä vaikeakäyttöiset työkalut.

Unix-haarat

Unix on "monikko", joten ei ole olemassa yhtä "standardi-unixia". Unix-määrittelyistä on eroteltavissa kaksi päähaaraa, vaikka eri valmistajat ovat aikojen kuluessa lisänneet järjestelmiinsä ominaisuuksia molemmista. Vuonna 1988 AT&T ja Sun päättivät kehittää System V:tä yhdessä. Vastauksena tälle HP:n, DECin ja IBM:n johdolla kehitettiin OSF/1-määrittely, joka onkin jäänyt standardien määrittäjän rooliin.

BSD

System V

BSD (1977)

Version 7 ( 1979)

4.2 BSD (1984)

System III ( 1982)

4.3 BSD (1985)

System V.2 (1984)

4.4 BSD (1993)

System V.3 (1986)

System V.4 (1988)

Eri Unix-määrittelyt ja toteutukset

-

  • SunOS on SUNin valmistama tunnetuin BSD-pohjainen järjestelmä toistaiseksi.
  • DEC OSF/1: Digitalin Unix
  • AIX: IBM:n System V:een perustuva järjestelmä
  • HP-UX: HP:n Unix
  • Solaris: Sunin System V-versio ( Ks. SunOS)
  • IRIX: Kehittynyt BSD:stä kohti System V -ominaisuuksia.
  • SCO UNIX: Santa Cruz Operation Unix. Tämä Unix sisältää ehkä kaikkein eniten omia muista poikkeavia ratkaisuja.
  • Linux on alunperin Intel-prosessorille tarkoitettu "unix-järjestelmä". Pohjimmiltaan BSD-tyyppinen. Linux tarkoittaa itse ydinosaa eli kerneliä ja laajemmin ymmärrettynä eri lähteistä tulevaan ilmaisten ohjelmien kokonaisuuteen. Vaikka tällainen linux onkin kasattavissa varsin vapaasti, käytännössä eri levittäjät kasaavat omia kokonaisuuksia, jakelupaketteja, distribuutioita eli "distroja".
Unixin eräs suurimmista ongelmista onkin hajanaisuus, joka johtuu laitteistovalmistajien eroavaisista Unix-toteutuksista. Lisäksi Intelin prosessoreiden nopea kehitys on ollut eduksi MS Windows -palvelinjärjestelmille. Unix-toteutuksista Linux on hyötynyt eniten Intelin prosessorikehityksestä.


Linux on noussut tämän hetken merkittävimmäksi Unix-toteutukseksi. Uhkana on Unixin tapaan hajautuminen erilaisten tasavahvojen jakeluversioiden vuoksi!

Linuxin jakelupaketit = distribuutiot = "distrot"

Yleensä tietyllä Linuxilla tarkoitetaan
  • käyttöjärjestelmän ydintä eli kerneliä ja
  • mukana seuraavaa lähes yksinomaan ilmaista ohjelmakokonaisuutta
Tällainen linux on kasattavissa tietenkin hyvin vapaasti. Käytännössä ajan tasalla pysyvän kokonaisuuden kasaaminen eri lähteistä on työlästä. Tietyt tahot kasaavatkin omia linux-kokonaisuuksia eli nk. jakelupaketteja eli distribuutioita eli distroja, joita jaetaan joko ilmaiseksi Internetin välityksellä tai maksullisina CD-ROMmeina ohjekirjoineen jne.
Tällaiset distribuutiot sisältävät:
  • Tietyn linuxin kernelin
  • Ilmaisohjelmien kokonaisuuden
  • Joskus mukana on kaupallisiakin ohjelmia
  • Distribuution asennusohjelma
  • Pakettien ( ohjelmien ) hallintasysteemi. Esim. RedHatin RPM ja Debianin DPKG
Tämän hetken suosituimmat (suluissa viimeisin versio ja paketointisysteemi) levityspaketit ovat:
  • Red Hat Enterprise Linux (3, rpm) / Fedora Core 3 (rpm)
    • Red Hatin tuotekonseptissa tapahtui muutos vuoden 2003 loppupuolella: Red Hat ei tarjoa perinteistä Red Hat Linux -jakelua enää entiseen malliin.
    • Red Hatin kaupalliset tuotteet ovat nimellä "Red Hat Enterprise Linux" (RHEL) ja siitä on saatavilla versiot
      • työasemiin: Red Hat Enterprise Linux WS
      • pienpalvelimiin: Red Hat Enterprise Linux ES
      • isoihin palvelimiin: Red Hat Enterprise Linux AS
    • Fedora on Red Hatin sponsoroima ja Red Hat -yhteisön tukema open source -projekti, mutta Red Hatin tukema (supported) se ei ole. Fedora toiminee eräänlaisena beta-versiona RHEL-tuotteille.
    • RHEL maksullinen kunnon tuen kanssa (esim. nopeat päivitykset). Saa vapaastikin, mutta päivittäminen ongelmallista.
    • RHEL/Fedora lienee suosituin jakelukombinaatio, viimeinen näkemäni tilasto kertoi Red Hatilla olevan enemmän peittoa kuin 5:llä seuraavalla jakelulla yhteensä.
    • Fedoran päivitykset ovat olleet ainakin aluksi ihan järkevällä aikataululla saatavilla

    • Voidaan sanoa myös: Fedora Core 1 on uusi nimi Red Hat Linuxille. Eli Fedora Core 1 = Red Hat Linux 10
    • Käyttämäsi Red Hat/Fedora Linuxin version näet tulostamalla tiedoston /etc/redhat-release sisällön esim:

      # more /etc/redhat-release
      Fedora Core release 1 (Yarrow)
  • Debian (3.0r4, dpkg)
    • Oma vankka kannattajakuntansa. Hitain päivityssykli: Nk. stable-versioissa on vain hyvin testattuja (ja täten vakaita) ohjelmistoja -> Uusimpia ohjelmistoja/ominaisuuksia ei ole.
  • SuSE (9.2. rpm)
    • Red Hatin kanssa samoilla linjoilla, Asennukseen ja järjestelmän ylläpitoon omia kannattajakuntansa "rakastamia" työkaluja (mm. YaST). Ehkäpä keskimäärin hieman enemmän viimeisimpiä ohjelmistoja/ominaisuuksia tarjolla.
    • Koko levityspakettia ei saa verkosta suoraan CD-imageina. FTP:llä asennushakemistot toki imuroitavissa.
    • Käyttämäsi SuSE Linuxin version näet tulostamalla tiedoston /etc/SuSE-release sisällön esim:

      # more /etc/SuSE-release
      SuSE Linux 9.1 (i586)
      VERSION = 9.1
  • Mandrake (10.1, rpm)
    • Red Hatin "johdannainen" muokattuna kaikilla mahdollisilla uusimmilla ohjelmistoilla ja ominaisuuksilla. Tämän vuoksi monet pitävät tätä melko epävakaana.
    • Mandraken sivulta löytyvä versio markkinaosuuksista (vuosi 2001 ensimmäinen neljännes): http://www.linux-mandrake.com/en/
Lisää distribuutioita ja informaatiota niistä löytyy mm. osoitteesta:

Linuxin kernelit

Linuxin distribuutioiden versionumerointi ON ERI ASIA kuin linuxin ytimen eli kernelin versionumerointi. Tällä hetkellä
  • Tuotantoversioiden viimeisin (The latest stable) versio on 2.6.10
Tuotantokäytössä kannattaa käyttää vain siihen tarkoitettuja kerneleitä! Viimeisimmät kernelin versiot voit tarkastaa (ja samalla mahdollisesti ladata) osoitteesta http://www.kernel.org/
Kernelin versio selviää komenolla:
uname -a


Linux ja GNU GPL

GNU = Gnu's Not Unix
GNU GPL = GNU General Public Licence = GNU Copyleft
GNU copyleftillä suojataan Linuxin lähdekoodia. Tiivistetynä GNU copyleft:
  • Kaikki lähdekoodit vapaasti saatavilla
  • Lähdekoodiin saa tehdä muutoksia
  • Muutettujen versioiden lähdekoodi on oltava vapaasti saatavilla

    -> Tehtyä muutosta ei voi suoraan hyödyntää kaupallisesti
Kaupallisesti linuxia voi hyödyntää:
  • Välittämällä ilmaista sisältöä eli lähdekoodia esim. CD-ROMille painettuna ( Sisältöä voidaan siis kopioida vapaasti )
  • Rakentamalla ja asentamalla linux-järjestelmiä kaupalliseen käyttöön muuten hyödynnettäviksi esim. WWW-palvelin, postipalvelin jne.
Koska GNU-projekti on vanhempi kuin linux, se sai alusta alkaen runsaasti käyttöönsä ilmaisia GNU-ohjelmia.

Yksi painavimmista syistä Linuxin erittäin nopeaan kehitykseen on nimenomaan GNU GPL!

Laitevaatimukset Linuxin asennukseen

SuSE 9.1

Minimi (KDE/GNOME-työpöytäympäristöillä)

Prosessori

Pentium 400MHz

RAM

256 M ->

Kiintolevy

2,0G ->

On suositeltavaa rakentaa tuotantokäyttöön tulevan linuxin laitealusta jo jonkin aikaa käytössä olleelle ei-eksoottiselle tekniikalle!
Jakelupakettien tekijöillä ja riippumattomilla tahilla on hyviä ohjeita tuetuista laitteistoista esim.

Linuxin vahvuudet ja levinneisyys

Tällä hetkellä jokainen IT-alan ammattilainen tietää, että Linux on varteenotettava unix-vaihtoehto osana/lisänä minkä tahansa yrityksen tietojenkäsittelyjärjestelmää. Viisaimmat eivät näekään linuxia totaalisena joko/tai vaihtoehtona MS Windows -palvelinjärjestelmille, vaan valitsevat sopivimpia ja kustannustehokkaimpia komponentteja kartoitettuihin käyttötarpeisiinsa ja resursseihinsa nähden.
Erityiset vahvuudet:
  • Internet ominaisuudet (ja kaikki ilmaisia)
    • WWW-palvelin -alustana (Esim. ilmainen Apache)
    • Postipalvelimena (sendmail, postfix, qmail, procmail, fetchmail, pop3, imap4 -mahdollisuudet)
    • News ja Ftp -palvelin
    • Ohjelmallinen kevyt reititin, Nimipalvelin
    • ...
  • Netbios -verkon palvelimena ( Samba ), Esim. levyn ja kirjoittimen jakaminen Windows-työasemille
  • Ilmaisuus ja asennettavuus tarvittaessa huokeaan PC-mikroon
Heikkoudet:
  • Toimisto-ohjelmien puute on vaivannut pitkään, mutta OpenOffice on ylittänyt kriittisen pisteen laadussa jo joitakin aikoja sitten.
  • Käyttö lienee joiltakin osin vieläkin hankalaa tavallisen käyttäjän näkökulmasta
Suuntaus on ollut kuitenkin asennuksen ja käytön helpottamiseen. Myös toimistosovellukset kehittyvät vauhdilla. Linux on saanut myönteisiä signaaleja viime aikoina niin monilta eri tahoilta, ettei niitä kannata edes listata. Tuoreimmat Linuxiiin liittyvät uutiset löytyy helpoimmin LinuxWeeklyNewsistä: http://www.lwn.net/ ( Esim. vuoden 1999 uutiset suoraan: http://www.lwn.net/1999/features/Timeline/ )

Ensimmäinen julkaistu linux

* Lokakuu 1991, Versio: 0.02

Linux-järjestelmien lukumäärä

* Tutkimusyhtiö IDC:n mukaan uudet palvelinten "käyttöjärjestelmälisenssien" osuudet vuonna 2000 olivat seuraavia:
o Microsoft: 41 %
o Linux: 27 %
o unix-muunnelmat: 13,9 %
o Novell Netware: 13,8 %

Windows-järjestelmien käyttöaste (HS 8.2.2004)

* Työasemissa 90%
* Palvelimissa 65%

Linuxin käyttöaste eri domaineissa Web-, news- ja FTP-palvelintehtävissä

* http://www.leb.net/hzo/ioscount/index.html

Apache käytetyin Web-palvelin

* Netcraftin ( www.netcraft.com/survey ) mukaan yli 60% Internetin julkisista Web-palveluista käyttää Apachea.

Lisätietoa


Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)